Hiki-Blogi
Ajatuksia laatikon ulkopuolelta

Sunnuntai, Toukokuu 10, 2020, 17:02

Olen aina ollut huono lukemaan fiktiivistä kirjallisuutta. Muistan vielä, kun ala-asteella luokkani tytöt juttelivat keskenään sen ajan luetusta kirjallisuudesta mm. Replica, Animorphs tai Harry Potter. Näitäkin itsekin lueskelin, mutta ikinä ei meinannut mielenkiinto riittää kirjan loppuun saakka. Muistan kuitenkin elävästi kirjan, joka usein sijaitsi huoneessani sänkyni vieressä ja jota usein lueskelin suurella mielenkiinnolla. Se oli kirja kasviksista ja hedelmistä sekä niiden hyvistä vaikutuksista elimistön toimintaan. Kirja oli paksu ja se käsitteli monien sairauksien hoitoa iho-ongelmista sydänvaivoihin ruokavalion tukemana. Noin 13-vuotiaana olisinkin mieluummin lueskellut kyseistä kirjaa ja tehnyt sen annista esityksen kuin väkisin selannut äidinkielen opettajan määräämää pakollista luettavaa fiktiivisen teini-ikäisen tytön kesäloman vietosta. Se ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Tänä päivänäkään en käytä aikaani fiktiivisen-kirjallisuuden lukemiseen juuri ollenkaan aikaa. Mielestäni elokuvat ovat sitä varten :)

 

"Koko elämä on yhtä oppimista syntymästä hautaan eikä tiedonjanoa tule sammuttaa"

 

Nyt aikuisiällä ja viime vuosina olen vihdoin löytänyt tuon saman intohimon lukemiseen kuin minulla oli nuorempana tietokirjallisuutta kohtaan. Pitkään olin jumittunut ajatukseen, että opiskelu tulee suorittaa varhaisaikuisuuden kynnyksellä ja tämän jälkeen vain keskitytään työntekoon, oli sitten työ palkitsevaa tai ei. Onneksi kuitenkin olen päässyt tästä ajatusmallista eroon ja ymmärrän, että koko elämä on yhtä oppimista syntymästä hautaan eikä tiedonjanoa tule sammuttaa. 

 

Saan vihdoinkin suoritettua Pirkanmaan urheiluhierojakoulussa suorittamani Hierojan erikoisammattitutkinnon loppuun toukokuun lopulla viimeisen näyttötutkinnon merkeissä. Takaraivossa on jo pitkään jyskyttänyt ajatus uusista opinnosta. Pitkään pohdin osteopatiaopintojen ja ravintoterapeutin koulutuksen välillä. Osteopatiaopintojen kestäessä noin 4 vuotta ja ravintoterapia koulutuksen noin 3,5 vuotta, ei kestossakaan ole suurta eroa. Viimeisen kevään aikana kuitenkin kallistuin ravinto-opintojen puoleen. Miksi? Siitä kerron seuraavaksi.

 

Terveys ja hyvinvointi, ovat asioita, jotka ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Olen jo reilu kaksi vuotta saanut toimia päätoimisena yrittäjänä hyvinvoinnin edistämiseksi, niin hierojana tuki- ja liikuntaelin peräisissä vaivoissa kuin myös valmentajana uuden elämäntavan löytämiseksi. Viime aikoina erityisesti ruokavalio, hormonitoiminta ja suoliston mikrobitasot ovat alkaneet kiinnostaa mm. omien taustatekijöiden vuoksi. Jokin aika sitten minulla todettiin suolistomikrobien epätasapainotila eli dysbioosi sekä ferritiinin eli varastoraudan liian alhaiset tasot. Näiden asioiden johdosta olen kokenut mm. iho-ongelmia, väsymystä, suolisto-ongelmia ja painonnousua. Nämä ovat asioita, joihin en ole saanut apua useista lääkärikäynneitä huolimatta, perus veriarvoni ovat olleet kunnossa ja olen vaikuttanut pirteältä ollakseni sairas. Minussa ei vielä ollut mitään diagnosoitavaa sairautta vaan kyseessä oli "vasta" ja onneksi vasta elimistön epätasapainotila. Onneksi kuitenkin löysin itselleni oikean ammattilaisen. Kyseiset oireet selittyivät vihdoin yhteistyössä oman ravintoterapeuttini kanssa tämän vuoden tammikuussa ja yhteistyö on avannut aivan uuden maailman hyvinvoinnin edistämiselle. Ehkä nyt on viimein usean vuoden fysiologian ja anatomia opintojen jälkeen aika siirtyä välillä uusiin aluevaltauksiin. Lisää ferritiinin puutos-oireita voit lukea TÄÄLTÄ ja suoliston mikrobitasoista TÄÄLTÄ.

 

 

Aloitan Ravintoterapeutin opintoni heti kuukauden päästä kesäkuun alussa. Opiskelun saa kätevästi soviteltua yrittäjyyteen ja opintoja voi tarpeen mukaan suorittaa omaa tahtia, jos tähän on tarve. Osteopatiaopinnot eivät olisi suoneet ihan niin paljon vapauksia ja toisinaan vastaanottotyöskentely olisi voinut olla haastavaa. Tulevat opintoni keskittyvät nimenomaan funktionaalisen lääketieteen näkökantaan, jossa tavoitteena on hyvinvoiva ja tasapainoinen elimistö luonnollisin keinoin. Ravinto, jota syömme, on kehomme polttoaine, jolloin sillä on valtava merkitys mm. suolistomme kuntoon, ja sitä kautta monien sairauksien syntyyn. Uskonkin, että oikein ajoitettuna ravintoterapialla voidaan ennaltaehkäistä tulevia ongelmia ja korjata epätasapainotilaa esimerkiksi burn outin jälkeen. Oikealla ravinnolla voidaan myös tukea tehokasta aineenvaihduntaa sekä hormonitoimintaa ja siten auttaa järkevässä painonpudotuksessa. Mahdollisesti pystyisin hyödyntämään osaamistani myös tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien asiakkaideni kohdalla, sillä uskon, että kivunhoidossa ruokavaliolla ja erilaisilla epätasapainotiloilla on suuri vaikutus kipuherkkyyteen. Tulevaisuuden haaveena olisikin yhteistyö yhden tai useamman lääkärin kanssa asiakkaiden hyväksi. Moniammatillisuus on mielestäni liian vähän hyödynnetty voimavara, joka nimenomaan olisi tärkeää monien ongelmien perusteellisessa hoitamisessa.

 

Olenkin oppinut, että ihminen on aivan uskomattoman monimutkainen ja moniulotteinen kokonaisuus. Tämän kaiken ymmärtämiseksi on asioita opiskeltava ja tutkittava monelta eri kannalta eikä ole varaa juurtua vain yhteen näkemykseen liian jyrkästi. Mitään helppoa tietä tähän ei tule löytymään vaan eteneminen on tehtävä askel kerrallaan. Onneksi minulla on vielä aikaa ja nykyään ymmärrän, että ei tässä elämässä koskaan tule valmiiksi. Joten ei paineita siitä!

Henna


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Copyright (c)2019, All Rights Reserved.